Kisakausi polkaistiin käyntiin viime viikonloppuna Italian Val di Fiemmessä Epic ski tour kisoilla. Sarjaan kuului kolme napakkaa kisaa peräkkäisinä päivinä ympäri Fiemmen laaksoa. Luonnonlunta ei ollut nimeksikään, mutta järjestäjät saivat silti järjestettyä hienot kisat hyödyntäen rinteitä. Meno oli melko tukkoista, mutta niin oli odotettavissakin. Tarkoituksena oli saada sopiva ärsyke kisoista kropalle ja kunto nousuun helmikuun kisoja varten.

Ensimmäinen kisa oli legendaarisessa Alpe Cermisissä. Kisareitti nousi Tour de Skin loppunousun ja päälle vielä +400m hemmetin jyrkkää nousumetriä (yhteensä +800m). Tour de Skin loppunousuosuus kulki kohtuu hyvin noin 21min tienoille. Nousun jyrkentyessä iski hapot kuitenkin rajusti kroppaan ja samalla nousukarva alkoi myös lipsumaan. Viimeiset 300 nousumetriä oli erityisen vaikeita ja jopa keskeyttäminen kävi mielessä, sen verran oli mies pihalla ja lihakset tukossa. Jotenkin sain kuitenkin punnerrettua itseni ylös. Alas tultiinkin sitten sata lasissa.

Toisena päivänä kisattiin Passo San Pellegrinossa. Lämmittelyihin jäi turhan vähän aikaa kun ei löydetty ajoissa paikalle olemattomista opastuksista johtuen. Eilinen kisa oli kuitenkin selvästi aukaissut kroppaa kun alkukankeuden jälkeen meno oli kohtuu pirteää. Korkeus (2000-2500m) ja kylmä tuuli sekä reipas pakkanen pisti keuhkot tosin koville.

Kolmas päivä kisattiin Passo Pordoissa, reilun 2000m korkeudessa. Kisaväsymystä ilmassa ja keuhkot arkana parista edellisestä päivästä. Kokonaisuuden kannalta ei tuntunut järkevältä vetää ihan urku auki. Tarkoitus oli tehdä perusvarma suoritus ja varmistaa nopeampi palautuminen jatkon kannalta. Muutama kämmi vaihdoissa ja harhautuminen kisareitiltä maksoi pari sijaa lopputuloksissa.

Kisat oli pääosin hyvin järjestetyt ja tunnelma oli korkealla. Taso oli kova sillä palkintorahaa oli jaossa vajaa 50,000 € yhteensä. Dolomiittien kauneus ja lämmin kisatunnelma jätti hyvän muiston.

Nautiskelua komeissa maisemissa (c) Jussi Nokelainen

Nautiskelua komeissa maisemissa (c) Jussi Nokelainen

Omasta suorituksesta ei jäänyt paljoa kerrottavaa. Lopputuloksissa sija 16. Top10, joka koostui pääosin Italian maajoukkueesta jäi kokonaisajassa reilun 11min päähän (yhteenlaskettu loppuaika mulla 2h 18min). Suunta on kuitenkin tästä ylöspäin.

Lokakuussa kunto oli Livignon leirin jälkeen lupaava. Matolla mitattiin maksimit 80ml/kg/min, mutta pipariksi menneen Tignesin leirin jälkeen tiputtiin raiteilta. Joulukuussa korjattiin tilannetta aerobisella perustekemisellä, mutta kunnon virittelyssä oltiin pahasti jäljessä. Näistä kisoista saadaan toivottavasti sopiva noste ja hiihto taas toimimaan mukavammin. Nyt se on melkoista puurtamista.

Nyt käynnistellään taas mies kevyellä aerobisella jaksolla ja seuraavan kerran kisataan reilun viikon päästä, toivottavasti paremmin lopputuloksin.

/joonas